Risto Jarva - seura r.y.:n perustamiskokous pidettiin Helsingin Säätytalolla 15. 12. 1978. Taustalla oli Risto Jarvan kuolema tasan vuosi aikaisemmin ja Suomen Elokuva-arkisto ry:n edessä oleva valtiollistaminen.

Tilaisuudessa perustajajäsenet allekirjoittivat seuraavan julkilausuman:

Risto Jarva - seuran perustaminen

Suomen Elokuva-arkisto siirtyy valtion haltuun 1.3. 1979. Tämä merkitsee pitkään toivotun ja suunnitellun askeleen ottamista - askeleen, joka on ehdoton edellytys korvaamattoman materiaalin asianmukaisen tallentamisen kannalta. Virallisia toimenpiteitä odottamalla ei maassamme ehkä olisi pelastettu ensimmäistäkään suomalaista tai ulkomaista elokuvaa. Yksityisenä yhdistyksenä Elokuva-arkisto on kantanut vastuun merkittävän yhteiskunnallisen velvoitteen täyttämisestä. Kun tämä tehtävä siirtyy valtion elokuva-arkistolle, se samalla merkitsee yhdistyksen 22 vuotta kestäneen taipaleen loppua.

Toiminnassaan yhdistys on ollut luova voima, jonka kulttuuripoliittista merkitystä ei voi erottaa menestyksellisestä ja Suomen oloissa uraauurtavasta työstä. Elokuva-arkisto on merkinnyt jatkuvuutta, jonka linja kulkee 30-luvun Projektiosta 50-luvun alussa syntyneen elokuvakerholiikkeen ja 1957 perustetun arkiston kautta nykyhetkeen.

Todellisen elokuvakulttuurin juurtuminen Suomeen on tapahtunut merkillisen hitaasti. Ainakin Euroopassa Suomi on viimeisiä maita, joissa elokuvan tuntemus luetaan osaksi yleissivistystä. Tästä johtuen elokuva ajautuu helposti hedelmättömään eristykseen muista taiteenaloista. Tätä on omiaan korostamaan tilanne, jossa kulttuuripoliittiset päätökset yhä enenevässä määrin tapahtumat virkamiesten tai poliittisin perustein valittujen henkilöiden toimesta. Virkatyönä tai poliittiset kiintiöt mielessä syntyy helposti päätöksiä, jotka ovat menettäneet yhteyden edustamansa taiteenalan perusvoimiin.

Suomen elokuva-arkisto ry on toimintansa aikana pystynyt kokoamaan tällaiset perusvoimat tärkeään kulttuurityöhön. Tätä perinnettä ei saa unohtaa hetkellä, jolloin muuan merkittävä tavoite on saavutettu.

Elokuvakulttuurin edistämiseksi tarvitaan edelleen elävä voima ja toimiva yhdistys. Tarvitaan jatkajia työlle ja niille tavoitteille, jotka Suomen Elokuva-arkisto ry:n jäsenistö on asettanut. Tarvitaan mielipidejärjestö, joka toiminnassaan tukeutuu elokuvakulttuuria luoviin ja ylläpitäviin voimiin, elokuvan todellisiin ystäviin.

Elokuvakulttuurin pitkän linjan parhaat ominaisuudet - pyyteettömyys, rehellisyys, aito rakkaus elokuvaan - toteutuivat Risto Jarvan henkilössä. Tämän vuoksi kantakoon se yhdistys, jonka me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet, nimeä Risto Jarva - seura.

Perustavalle kokoukselle tuli tervehdys:

"Elokuvakulttuurille Risto Jarva-seura tulee epäilemättä olemaan samanlainen viime tingan pelastus kuin ratsastajat Griffithin elokuvissa. Kyllä Suomi ehkä sittenkin selviää. Tervehdin perustavaa kokousta."
Peter v. Bagh

Seuran puheenjohtajat 1979-2009:
Jörn Donner, Kullervo Kukkasjärvi, Heikki Takkinen, Antti Peippo, Timo Linnasalo, Matti Kuortti.

SEURAN HALLITUS VUONNA 2010

Matteus Marttila, puheenjohtaja
Eero Tammi, varapuheenjohtaja
Päivi Istala
Lauri Timonen
Lauri Tykkyläinen
Markku Varjola
Juha-Veli Äkräs
Arja Aarnio, sihteeri

Seuran jäseniksi voivat liittyä 16 vuotta täyttäneet yksityiset henkilöt sekä oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat edistää seuran päämääriä. Tällä hetkellä jäsenmaksu on 0 euroa. Jäseneksi haluavan tulee ilmoittaa halunsa ja yhteystietonsa. Enimmillään yhdistyksellä oli 143 henkilö- ja 5 yhteisöjäsentä.

Seuran toiminnasta voisi mainita esim. Jean Renoirin kuuluisan elokuvan Suuri illuusio (1937) maahantuonnin vuonna 1979 Aito Mäkisen ja monen muun avustuksella, kannustuspalkinnon myöntämisen mm. ”Minun elokuvani"-festivaaleja järjestäneelle Porin Videootit ry:lle vuonna 1992, ”Risto Jarva: Matkamiehen päiväkirja” -valokuvanäyttelyn vuonna 1995 yhteistyössä Suomen elokuva-arkiston kanssa ja valokuvaaja Marja-Leena Helinille annetun Sodankylän elokuvajuhlien tunnustuspalkinnon rahoittamisen vuonna 1996. Lisäksi seura on ottanut kantaa ja kirjelmöinyt monista elokuvakulttuuria ja -tuotantoa koskevista asioista. Tämän kevään suuri tapahtuma on Risto Jarvan elokuvien retrospektiivi ja juhlaseminaari Orionissa - ohjelma ohessa. Vireillä on myös Antti Peippo -kirjasuunnitelma ja pyrkimys saattaa Jarvan elokuvat DVD-muotoon.
(Timo Linnasalon mukaan)

Seuraava teksti jaettiin Ruusujen aika - nyt! -tapahtumaan liittyvän, Kai Vasen kokoaman Risto Jarva -aiheisen valokuvanäyttelyn avajaisissa, jotka toimivat samalla tapahtuman tiedostustilaisuutena, elokuvateatteri Orionissa

Risto Jarva -seura r.y.

Seura perustettiin Säätytalolla 15. joulukuuta 1978 jatkamaan Suomen Elokuva-arkisto ry:n harjoittamaa elokuvakulttuurin edistämistyötä. Valtion elokuvapoliittisen komitean III osamietinnön mukaisesti elokuva-arkistotoiminta siirtyi valtiolle seuraavan vuoden maaliskuussa. Seura nimettiin vuotta aiemmin tapaturmaisesti kuolleen komitean puheenjohtajan, elokuvaohjaajan ja keskeisen kulttuurivaikuttajan mukaan Risto Jarva - seuraksi. Seuran tarkoituksena on edistää elokuvataiteen tuottamista ja tuntemista, elokuvaan liittyvää tutkimusta sekä ottaa kantaa elokuvakulttuurioloihin. Ensitöikseen seura toi maahan normaalilevitykseen Jean Renoirin elokuvaklassikon Suuri illuusio. Sen menestys elokuvateattereissa sai - kuten tarkoitus olikin - jatkokseen pari kaupallisen yrityksen vastaavaa hanketta. Valitettavasti ilmiöstä ei tullut pysyvää. Seura on jakanut tunnustuspalkintoja, ottanut kantaa kotimaisen elokuvan muuttuviin olosuhteisiin ja järjestänyt Suomen elokuva-arkiston kanssa Risto Jarvasta valokuvaajana kertovan näyttelyn vuonna 1995. Suunnitteilla on mm. kirja dokumenttielokuvaohjaajasta ja Jarvan elokuvien kuvaajasta, Antti Peiposta. Ruusujen aika - nyt! on kunnianosoitus monipuoliselle lahjakkuudelle ja uuden suomalaisen elokuvan uranuurtajalle, Risto Jarvalle ja hänen työtovereilleen. Nämä 11 pitkää ja lukuisat lyhytelokuvat sekä seminaari tarjoavat mahdollisuuden koko kuvaan paitsi merkittävästä taiteilijasta myös siitä yhteiskunnasta, jossa ja jonka hyväksi hän toimi. Jarvan elokuvat ovat yhä peilinä niin menneeseen, nykyiseen kuin tulevaankin.

Suomalaisen elokuvataiteen kovin katkeilevassa kehityksessä Jarvan ohjaajan kosketus, hänen yhteiskunnallisuutensa, pienen ihmisen puolella olemisensa ja perushumanisminsa muodostavat haasteen nykyiselle, kovin usein kaupallisille paineille alistuvalle, mekanisoituvalle elokuvanteolle. Kärjistäen voimme kutistaa kotimaisen elokuvataiteen kolmeen painoarvoltaan merkittävään ohjaajaan: Nyrki Tapiovaaraan, Risto Jarvaan ja Aki Kaurismäkeen. Työtä suomalaisen elokuvan eteen on vielä paljon tehtävä.

Elokuvapoliittisen komitean I osamietinnön luovutuspuheessa Risto Jarva sanoi mm.: "Päämääränä tulisi olla korkeatasoinen elokuvakulttuuri sen kaikissa merkityksissä ja vivahteissa sekä yhteiskunnan jäsenten ja elokuvantekijöiden hedelmällinen vuorovaikutus".

29.4.04
Timo Linnasalo
Seuran puheenjohtaja 2004