SUOMI-FILMIN ROMANTIIKKAA

Seminaari Kino Reginassa 25. – 26.1.2019

Suomi-Filmi Oy, itsenäisyyden ajan alkuvuosien suurin ja kaunein, täyttää sata vuotta. Kevään aikana Kino Reginassa esitetään romanttisia Suomi-Filmi -klassikoita.

Risto Jarva -seuran ja KAVIn yhteistyönä toteuttamassa seminaarissa esitellään asiantuntijoiden johdolla elokuvataivaan naistähtiä, Ansan ja Taunon yhteistä taivalta, legendaarisia elokuvaiskelmiä sekä Minna Canthin, F.E. Sillanpään ja Mika Waltarin teosten filmatisointeja.

Seminaariin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

OHJELMA:

Perjantai 25.1     

klo 10.00 Panu Rajala: Mika Waltari-näytelmäfilmatisoinnit

klo 10.45 Emilia Koivumäki: Lea Joutseno auteurina 

klo 11.30 Sisko Rytkönen: Tuulikki Paananen – tanssiva tähtilöytö

klo 12.15 Tauko

klo 13.00  Jaana Nikula: Emma Väänäsen vahvat naisroolit

klo 13.45 Markku Varjola: F.E.Sillanpää -filmatisoinnit 

klo 14.30 ELOKUVA Valentin Vaala: Ihmiset suviyössä (1948)

 

Lauantai 26.1. 

klo 10.00 Aarne Day: Regina Linnanheimo -tähti joka halusi tummua

klo 10.45 Outi Hupaniittu: Kuinka Ansasta ja Taunosta tehtiin tähtiä

klo 11.30 Tauko

klo 12.15 Juha Seitajärvi: Suomi-Filmin romanttiset iskelmät

klo 13.00 Minna Maijala: Minna Canth ja 1800-luvun lopun vaiennetut naisten kertomukset

klo 14 ELOKUVA  Teuvo Puro: Anna-Liisa (1922) (Säestäjinä pianistit Suvi Sistonen ja Anu Rautakoski.) (Liput 12 € / 10 €)

Risto Jarva -seura

Risto Jarva -seuraa ei aikoinaan perustettu vain Risto Jarvan nimen vaalimiseksi, vaan seuran tarkoituksena on edistää elokuvataiteen tuntemista, elokuvaan liittyvää tutkimusta sekä ottaa kantaa elokuvakulttuurioloihin.

Risto Jarva -seura ry:n perustamiskokous pidettiin Helsingin Säätytalolla 15.12.1978. Taustalla oli Risto Jarvan kuolema tasan vuosi aikaisemmin ja Suomen Elokuva-arkisto ry:n edessä oleva valtiollistaminen.

Tilaisuudessa perustajajäsenet allekirjoittivat seuraavan julkilausuman:

Risto Jarva -seuran perustaminen

Suomen Elokuva-arkisto siirtyy valtion haltuun 1.3.1979. Tämä merkitsee pitkään toivotun ja suunnitellun askeleen ottamista – askeleen, joka on ehdoton edellytys korvaamattoman materiaalin asianmukaisen tallentamisen kannalta. Virallisia toimenpiteitä odottamalla ei maassamme ehkä olisi pelastettu ensimmäistäkään suomalaista tai ulkomaista elokuvaa. Yksityisenä yhdistyksenä Elokuva-arkisto on kantanut vastuun merkittävän yhteiskunnallisen velvoitteen täyttämisestä. Kun tämä tehtävä siirtyy valtion elokuva-arkistolle, se samalla merkitsee yhdistyksen 22 vuotta kestäneen taipaleen loppua.

Toiminnassaan yhdistys on ollut luova voima, jonka kulttuuripoliittista merkitystä ei voi erottaa menestyksellisestä ja Suomen oloissa uraauurtavasta työstä. Elokuva-arkisto on merkinnyt jatkuvuutta, jonka linja kulkee -30-luvun Projektiosta -50-luvun alussa syntyneen elokuvakerholiikkeen ja 1957 perustetun arkiston kautta nykyhetkeen.

Todellisen elokuvakulttuurin juurtuminen Suomeen on tapahtunut merkillisen hitaasti. Ainakin Euroopassa Suomi on viimeisiä maita, joissa elokuvan tuntemus luetaan osaksi yleissivistystä. Tästä johtuen elokuva ajautuu helposti hedelmättömään eristykseen muista taiteenaloista. Tätä on omiaan korostamaan tilanne, jossa kulttuuripoliittiset päätökset yhä enenevässä määrin tapahtumat virkamiesten tai poliittisin perustein valittujen henkilöiden toimesta. Virkatyönä tai poliittiset kiintiöt mielessä syntyy helposti päätöksiä, jotka ovat menettäneet yhteyden edustamansa taiteenalan perusvoimiin.

Suomen elokuva-arkisto ry on toimintansa aikana pystynyt kokoamaan tällaiset perusvoimat tärkeään kulttuurityöhön. Tätä perinnettä ei saa unohtaa hetkellä, jolloin muuan merkittävä tavoite on saavutettu.

Elokuvakulttuurin edistämiseksi tarvitaan edelleen elävä voima ja toimiva yhdistys. Tarvitaan jatkajia työlle ja niille tavoitteille, jotka Suomen Elokuva-arkisto ry:n jäsenistö on asettanut. Tarvitaan mielipidejärjestö, joka toiminnassaan tukeutuu elokuvakulttuuria luoviin ja ylläpitäviin voimiin, elokuvan todellisiin ystäviin.

Elokuvakulttuurin pitkän linjan parhaat ominaisuudet – pyyteettömyys, rehellisyys, aito rakkaus elokuvaan – toteutuivat Risto Jarvan henkilössä. Tämän vuoksi kantakoon se yhdistys, jonka me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet, nimeä Risto Jarva -seura.

Perustavalle kokoukselle tuli tervehdys:

”Elokuvakulttuurille Risto Jarva -seura tulee epäilemättä olemaan samanlainen viime tingan pelastus kuin ratsastajat Griffithin elokuvissa. Kyllä Suomi ehkä sittenkin selviää. Tervehdin perustavaa kokousta.”

Peter v. Bagh

*

Risto Jarva -seura ry:n elokuvatapahtumien aiheina ovat olleet mm. Risto Jarvan, Jaakko Pakkasvirran, Peter von Baghin, Teuvo Tulion, Nyrki Tapiovaaran, Anssi Mänttärin ja Aki Kaurismäen elokuvat, 1980-luvun suomalainen elokuva, 1960-luvun suomalainen elokuva sekä Elokuva ja kirjallisuus. 2015 Risto Jarva -seura järjesti Elokuvateatteri Orionissa Uuden ja unohdetun elokuvan festivaalin. Vuosi 2017 aloitettiin kunnioittamalla seuran entisen puheenjohtajan, ohjaaja-kuvaaja Antti Peipon, upeaa uraa kaksipäiväisellä tapahtumalla. Vuonna 2018 järjestettiin yhdessä DocPointin kanssa vuoden 1918 sisällissodan dokumenttielokuvia käsittelevä Huutoja ja kaikuja -seminaari. Syksyllä 2018 vuorossa oli Nainen uuden aallon elokuvassa -seminaari, jossa esitettiin suomalaisia 1960-luvun elokuvia, joissa naisilla on vahva rooli. Vuoden 2019 alussa Kino Reginassa juhlittiin Suomi-Filmin tähtiä kaksipäiväisessä seminaarissa.

Seura toimii aktiivisesti yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Elokuvateatteri Orionin kanssa.

Risto Jarva -seura ry 2020 –

Puheenjohtaja:
Ville Suhonen

Varapuheenjohtaja:
Päivi Istala

Sihteeri:
Merja Ritola

Hallituksen jäsenet:
Liina Härkönen
Matti Lahtinen
Mikko Lyytikäinen
Henri Waltter Rehnström
Markku Varjola
Juha-Veli Äkräs

Risto Jarva -seura ry:n puheenjohtajat 1979 – 2020

Jörn Donner
Kullervo Kukkasjärvi
Heikki Takkinen
Antti Peippo
Timo Linnasalo
Matti Kuortti
Matteus Marttila
Erkki Peltomaa
Joonas Ranta
Erkki Peltomaa
Ville Suhonen