PIMEYDEN YTIMESSÄ Cinema Orionissa 25.4. – 23.5.2022

Muistatko, kun viimeksi tutisit jännityksestä kotimaista elokuvaa katsoessasi? Trillerit ja rikoselokuvat ovat meillä olleet jo lähtökohtaisesti kiven takana. Orionin viiden elokuvan kattauksessa lähdetään liikkeelle 1950-luvun film noir -vaikutelmista ja kuljetaan 60-luvun hämmentävän yli-ihmisluotauksen, 70-luvun armottoman yhteiskunnallisen kontekstin ja 80-luvun ”in your face” -purkauksen kautta 90-luvun vääjäämättä aukeneville itärajoille. Gösta Sundqvistia lainaten: ”Pimeä tie, mukavaa matkaa!”
Pimeyden ytimessä -sarjassa nähdään loppukeväästä seuraavat elokuvat:
MA 25.4. KLO 17:00 VERTA KÄSISSÄMME (William Markus, Suomi, 1958, 84 min, K12)

Mika Waltarin WSOYn kilpailusta v. 1937 diskattuun ja alkuaan jatkosodan aikana jatkokertomuksena julkaistuun pienoisromaaniin Ei koskaan huomispäivää perustuva vahva draama on Matti Kassilan apulaisohjaajana aloittaneen William Markuksen parhaita ohjaustöitä.

Kyseessä on illuusioton tutkielma eksistentialistisesta ulkopuolisuudesta, syyllisyydentunnosta ja henkisestä pahoinvoinnista.  Jussi Jurkka tekee vakuuttavan outsider-roolin pitkästä sotavankeudesta NL:sta palaavana kapteenina, joka saa ex-komppanianpäälliköltään (Tauno Palo) hyvän työpaikan ja tilaisuuden sopeutua rauhan ajan siviilielämään. Hän kuitenkin sortuu hyväntekijänsä vaihtelunhaluisen seurapiirivaimon (Elina Pohjanpää) viekoitteluun ja tulee syrjähypyn aikana aiheuttaneeksi pienen pojan kuoleman maantieonnettomuudessa.

Ruotsalainen käsikirjoitus filmattiin Helsingissä ja lähiympäristössä kesällä 1957 kahdesti, sekä SF:n suomiversiona että Svea Filmin tuottamana ruotsalaisena tulkintana Ingen morgondag, jonka ohjasi Arne Mattsson ja pääosassa nähtiin Jarl KulleVerta käsissämme juuttui meillä sensuuriin ja ehti ensi-iltaan vasta loppuvuodesta 1958.

Näytöksen alustaa toimittaja ja Mika Waltari -seuran aktiivi Risto Raitio.

 

MA 2.5. KLO 17:00 TIE PIMEÄÄN (Ossi Skurnik, Suomi, 1963, 103 min, K16)

Erityisesti leikkaajana (Punainen viivaKaasua, komisario Palmu!) ansioituneen Ossi Skurnikin ainoaksi Ossi Skurnikin ohjaamassa jännitysdraamassa nietzscheläisyyteen viehtynyt lakitieteen ylioppilas Klaus Grahn (Jarno Hiilloskorpi) suunnittelee täydellistä rikosta. Tyttöystävä Anita (Elina Salo) ja ystävä Reino (Ismo Kallio) yrittävät kääntää tapahtumien suuntaa, mutta Klaus on jo tiellä pimeään.

Skurnikin oppimestarimaisen silmän alla työtään tekivät elokuvan eri osa-alueiden parhaat ammattimiehet: kuvauksessa mustavalkoisen ilmaisun mestari Esko Nevalainen ja äänissä luotettava Tuomo Kattilakoski. Skurnik itse hoiti leikkauksen apunaan toinen alan guru, Juho Gartz. Mietitty rekvisiitta ja osuva sijoittelu (gargoili, kynttilänjalka) sekä innoittunut kuvauspaikkojen elementtien käyttö eivät jää huomiotta. Kaupunkikuvauksen elokuvallisessa arkkitehtuurissa ja otosten sisäisessä sommittelussa Tie pimeään on aistivoimaisimpia kautta aikojen. Matti Kassilan Komisario Palmu -sarjan ohella Skurnikin ohjaustyö on upeimpia Helsinki-filmejä.

 

MA 9.5. KLO 17:00 YÖN SYLISSÄ (Jon Lindström, Ruotsi/Suomi, 1977, 92 min, K16)

Suomalaisetkin ovat taipuneet joukkosiirtolaisiksi, siitä lähin muisto löytyy varmasti 1970-luvun Ruotsista. Yksikään aikalaiselokuva ei tavoittanut yhteiskunnallisen murroksen taustoja ja tunnelmia niin tehokkaasti kuin hankolaissyntyisen, mutta parikymppisenä Tukholmaan muuttaneen Jon Lindströmin tiukka esikoiselokuva Yön sylissä. Sen päähenkilö Harri (Lasse Hjelt) muuttaa työn perässä Ruotsiin, mutta joutuu yllättävän piinaaviin vaikeuksiin yrittäessään sopeutua uuden maan kulttuuriin.

Jörn Donnerin tuottama Yön sylissä on siitä eriskummallinen elokuva, että sitä on kuvattu laajalti niin Helsingissä kuin Tukholmassa, mutta erityisesti Hangossa, jossa kamerat harvemmin ovat piipahtaneet. Kuvaajana toimi myöhempi mestariohjaaja Bille August, joka muistetaan esimerkiksi Pelle Valloittajasta (1987).

 

MA 16.5. KLO 17:00 HYVÄSTI ENNEN AAMUA (Jorma Kalliokoski, Suomi, 1989, 101 min, K16)

Suoraan sydämestä tehty, rehellinen ja kliseetön elokuva, joka kuvaa elämää niin raadollisena kuin se on”. Näin kuvaili Jorma Kalliokoski (1948-2020) esikoisohjaustaan ja jatkoi: ”En pyri tekemään elämää suurempaa elokuvaa, vaan elokuvaa elävästä elämästä.

Hyvästi ennen aamua valmistui juuri samana vuonna kuin Peter von Baghin tiiliskiviuran käynnistänyt Elämää suuremmat elokuvat ja tarjosi silmille hyppäävän aikalaisvastineen elokuvataiteen korkeammalle, salonkikelpoiselle historiankirjoitukselle. Suomalaisiin musiikkipiireihin syvälle kuin käyrätorven kätköihin sukeltava, kimuranttia isä-tytär-suhdetta näissä puitteissa parhaansa mukaan peilaava elokuva tempaisee jalat alta kaikilta, jotka luulevat 80-luvun kotimaisen elokuvan olleen täyttä tylsyyttä. Keskeisessä osassa ovat Reijo Hirvelän rouhean juuripitoinen musiikki ja Jarkko Rantasen (1946-2008) elokuvauran keskeisin rooli rocklaulaja Tommina, joka elää aikuisen tyttärensä Susanin (Anna Haaranen) hoteissa yrittäen comebackia.

Kalliokosken esikoinen sai Helsingin ensi-illalleen komean teatterin, eteläisen kantakaupungin selviytyjältä vielä 33 vuotta sitten vaikuttaneen Glorian. Ohjaaja jouti kuitenkin jättämään hyvästit uralleen teatterielokuvien ohjaajana heti ensi töikseen, ja Gloria suljettiin EU-Suomen ensitoimina 1995.

 

MA 23.5. KLO 17:00 TALLINNAN PIMEYS (Ilkka Järvi-Laturi, Viro/Suomi/Ruotsi/USA, 1993, K16)
Ohjaaja Ilkka Järvi-Laturilta odotettiin paljon hänen hätkähdyttävän ja aikansa hermolle osuneen esikoiselokuvansa Kotia päin (1989) jälkeen. Seuraava siirto yllätti kuitenkin monet: Tallinnan pimeys sijoittuikin vuoden 1991 vapautuneeseen Viroon. Paikallisin näyttelijöin toteutetussa trillerissä maan Pariisista palautettua kultavarantoa havittelee venäläinen rikollispomo, joka uhkaa pimentää koko Tallinnan. Pinteeseen joutuukin kaupungin sähkölaitoksen teknikko, jonka vaimo on raskaana. Vaikka elokuva oli virolaissuomalainen yhteistuotanto, oli suomalainen panos sen verran pieni, ettei elokuva sisälly esimerkiksi Suomen kansallisfilmografiaan. Tallinnan pimeydestä onkin tullut pieni kulttiklassikko, jota nähdään valkokankaalla todella harvoin. Mannheimin elokuvajuhlilla Järvi-Laturi palkittiin R.W. Fassbinder -palkinnolla.

Risto Jarva -seura

Risto Jarva -seuraa ei aikoinaan perustettu vain Risto Jarvan nimen vaalimiseksi, vaan seuran tarkoituksena on edistää elokuvataiteen tuntemista, elokuvaan liittyvää tutkimusta sekä ottaa kantaa elokuvakulttuurioloihin.

Risto Jarva -seura ry:n perustamiskokous pidettiin Helsingin Säätytalolla 15.12.1978. Taustalla oli Risto Jarvan kuolema tasan vuosi aikaisemmin ja Suomen Elokuva-arkisto ry:n edessä oleva valtiollistaminen.

Tilaisuudessa perustajajäsenet allekirjoittivat seuraavan julkilausuman:

Risto Jarva -seuran perustaminen

Suomen Elokuva-arkisto siirtyy valtion haltuun 1.3.1979. Tämä merkitsee pitkään toivotun ja suunnitellun askeleen ottamista – askeleen, joka on ehdoton edellytys korvaamattoman materiaalin asianmukaisen tallentamisen kannalta. Virallisia toimenpiteitä odottamalla ei maassamme ehkä olisi pelastettu ensimmäistäkään suomalaista tai ulkomaista elokuvaa. Yksityisenä yhdistyksenä Elokuva-arkisto on kantanut vastuun merkittävän yhteiskunnallisen velvoitteen täyttämisestä. Kun tämä tehtävä siirtyy valtion elokuva-arkistolle, se samalla merkitsee yhdistyksen 22 vuotta kestäneen taipaleen loppua.

Toiminnassaan yhdistys on ollut luova voima, jonka kulttuuripoliittista merkitystä ei voi erottaa menestyksellisestä ja Suomen oloissa uraauurtavasta työstä. Elokuva-arkisto on merkinnyt jatkuvuutta, jonka linja kulkee -30-luvun Projektiosta -50-luvun alussa syntyneen elokuvakerholiikkeen ja 1957 perustetun arkiston kautta nykyhetkeen.

Todellisen elokuvakulttuurin juurtuminen Suomeen on tapahtunut merkillisen hitaasti. Ainakin Euroopassa Suomi on viimeisiä maita, joissa elokuvan tuntemus luetaan osaksi yleissivistystä. Tästä johtuen elokuva ajautuu helposti hedelmättömään eristykseen muista taiteenaloista. Tätä on omiaan korostamaan tilanne, jossa kulttuuripoliittiset päätökset yhä enenevässä määrin tapahtumat virkamiesten tai poliittisin perustein valittujen henkilöiden toimesta. Virkatyönä tai poliittiset kiintiöt mielessä syntyy helposti päätöksiä, jotka ovat menettäneet yhteyden edustamansa taiteenalan perusvoimiin.

Suomen elokuva-arkisto ry on toimintansa aikana pystynyt kokoamaan tällaiset perusvoimat tärkeään kulttuurityöhön. Tätä perinnettä ei saa unohtaa hetkellä, jolloin muuan merkittävä tavoite on saavutettu.

Elokuvakulttuurin edistämiseksi tarvitaan edelleen elävä voima ja toimiva yhdistys. Tarvitaan jatkajia työlle ja niille tavoitteille, jotka Suomen Elokuva-arkisto ry:n jäsenistö on asettanut. Tarvitaan mielipidejärjestö, joka toiminnassaan tukeutuu elokuvakulttuuria luoviin ja ylläpitäviin voimiin, elokuvan todellisiin ystäviin.

Elokuvakulttuurin pitkän linjan parhaat ominaisuudet – pyyteettömyys, rehellisyys, aito rakkaus elokuvaan – toteutuivat Risto Jarvan henkilössä. Tämän vuoksi kantakoon se yhdistys, jonka me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet, nimeä Risto Jarva -seura.

Perustavalle kokoukselle tuli tervehdys:

”Elokuvakulttuurille Risto Jarva -seura tulee epäilemättä olemaan samanlainen viime tingan pelastus kuin ratsastajat Griffithin elokuvissa. Kyllä Suomi ehkä sittenkin selviää. Tervehdin perustavaa kokousta.”

Peter v. Bagh

*

Risto Jarva -seura ry:n elokuvatapahtumien aiheina ovat olleet mm. Risto Jarvan, Jaakko Pakkasvirran, Peter von Baghin, Teuvo Tulion, Nyrki Tapiovaaran, Anssi Mänttärin ja Aki Kaurismäen elokuvat, 1980-luvun suomalainen elokuva, 1960-luvun suomalainen elokuva sekä Elokuva ja kirjallisuus. 2015 Risto Jarva -seura järjesti Elokuvateatteri Orionissa Uuden ja unohdetun elokuvan festivaalin. Vuosi 2017 aloitettiin kunnioittamalla seuran entisen puheenjohtajan, ohjaaja-kuvaaja Antti Peipon, upeaa uraa kaksipäiväisellä tapahtumalla. Vuonna 2018 järjestettiin yhdessä DocPointin kanssa vuoden 1918 sisällissodan dokumenttielokuvia käsittelevä Huutoja ja kaikuja -seminaari. Syksyllä 2018 vuorossa oli Nainen uuden aallon elokuvassa -seminaari, jossa esitettiin suomalaisia 1960-luvun elokuvia, joissa naisilla on vahva rooli. Vuoden 2019 alussa Kino Reginassa juhlittiin Suomi-Filmin tähtiä kaksipäiväisessä seminaarissa.

Seura toimii aktiivisesti yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Elokuvateatteri Orionin kanssa.

Risto Jarva -seura ry 2020 –

Puheenjohtaja:
Ville Suhonen

Varapuheenjohtaja:
Päivi Istala

Sihteeri:
Merja Ritola

Hallituksen jäsenet:
Liina Härkönen
Matti Lahtinen
Mikko Lyytikäinen
Henri Waltter Rehnström
Markku Varjola
Juha-Veli Äkräs

Risto Jarva -seura ry:n puheenjohtajat 1979 – 2020

Jörn Donner
Kullervo Kukkasjärvi
Heikki Takkinen
Antti Peippo
Timo Linnasalo
Matti Kuortti
Matteus Marttila
Erkki Peltomaa
Joonas Ranta
Erkki Peltomaa
Ville Suhonen