PIRJO HONKASALO – mestariohjaajan fiktioita Cinema Orionissa 14.3. – 4.4.2022

Pirjo Honkasalo tunnetaan ennen kaikkea poikkeuksellisen persoonallisena dokumentaristina, mutta hänellä on myös laaja fiktioelokuvien tuotanto. Yhdessä Pekka Lehdon kanssa ohjatut Tulipää (1980) ja Da Capo (1985) edustavat aikansa komeinta suurelokuvaa, kun taas Tulennielijä (1998) ja Betoniyö (2013) intiimimpää kerrontaa. On kyse sitten traagisesti virittyneistä taiteilijamuotokuvista tai sielua viiltävistä sisaruuskuvauksista, Honkasalo etsii elokuvissaan aina tietä syvälle ihmisen sisimpään. DocPointissa nähtyä Honkasalon dokkareiden retrospektiiviä jatkaa nyt Cinema Orionissa nähtävä Pirjo Honkasalon neljän fiktioelokuvan sarja.

14.3. klo 17 BETONIYÖ (Pirjo Honkasalo, Suomi, 2013, 96 min, K12)

Pirkko Saision romaani Betoniyö ilmestyi vuonna 1981 ja siitä on tullut yksi aikakautensa tärkeimmistä syrjäytymisen kuvauksista. Honkasalon ja Saision yhdessä käsikirjoittama elokuva siirtää vaikuttavasti romaanin yhden vuorokauden tapahtumat elokuvaksi. Äiti (Anneli Karppinen) ja kaksi poikaa, veljekset Simo (Johannes Brotherus) ja Ilkka (Jari Virman), asuvat betonilähiössä. On painostavan kuuma kesäpäivä, isoveli-Ilkka on sekaantunut rikoksiin ja odottelee vankilaan lähtöä, Simo on irtautumassa murrosiästään, ympäristön antamat mallit maskuliinisuudesta ja väkivallasta alkavat viedä häntä kohti järisyttävää loppua. Honkasalo oli suunnitellut Betoniyön filmaamista toistakymmentä vuotta. Lopputuloksena monen mielestä tekijänsä mestarillisin työ. Peter Flinckenbergin mustavalkoinen cinemascope-kuvaus korostaa urbaania, unenomaista runoelmaa. Elokuva palkittiin useasti ulkomailla ja kotimaassakin kuudella Jussi-palkinnolla.

Sarjan avauselokuvan näytöksessä julkistetaan ohjaajan kunniatuoli. Ohjaaja on paikalla näytöksessä.

21.3. klo 17 TULENNIELIJÄ (Pirjo Honkasalo, Suomi, 1998, 104 min, K7)

Tarjoilija lähtee jatkosodan loppuessa saksalaisotilaiden perään ja jättää vastasyntyneet kaksostyttärensä näiden isoäidin hoivaan. Myöhemmin hän tulee hakemaan teineiksi kasvaneita lapsiaan mukaan kiertävään sirkukseensa. Honkasalon ensimmäinen itsenäisesti ohjaama näytelmäelokuva on hallittu syöksylaukaus uuteen tematiikkaan, lämpimänkipeisiin perhe- ja sisaruussuhteisiin. Se on suomalaisittain harvinaisen naisvoittoinen kuvaus sodan seuraamuksista. Tulennielijä merkitsi myös kahden merkittävän uuden näyttelijän läpimurtoa – sisaruksia näyttelevät Elena Leeve ja Elsa Saisio ovat sittemmin nousseet sukupolvensa huipuiksi. Tulennielijä palkittiin peräti kahdeksalla Jussi-palkinnolla (naispääosa, naissivuosa, kuvaus, leikkaus, musiikki, äänisuunnittelu, lavastus, puvustus).

28.3. klo 17 DA CAPO (Pirjo Honkasalo, Pekka Lehto, Suomi, 1985, 121 min, K12)

Armoitettu viultaiteilija Heimo Haitto (1925-1999) on innoittanut suomalaisia elokuvantekijöitä hyvinkin erilaisina aikoina. Toivo Särkkä teki lapsitähdestä harmittoman Pikku pelimannin jo vuonna 1939. Kun ihmelapsen elämäntarina oli aikuisuudessa saanut taakseen jo varsin yllätyksellisiä käänteitä, innoitti se uutta, vakavampaa lähestymistä elokuva-alalla. 1980-luvulle ominaista pelotonta taiteellisuutta henkeen ja vereen edustava Da Capo kasvaa haittomaisen Arto Arsin tarinasta yleisluontoisemmaksi kuvaukseksi hyväksikäytöstä ja menetetystä lapsuudesta. Nuorta Arsia esittää nuori viulistilahjakkuus Jan Söderblom, joka sittemmin on vaikuttanut laajasti muusikkona, kapellimestarina ja musiikkifestivaalien taiteellisena johtajana. Haiton opettajan Boris Sirpon roolissa Sergei Rippaksena nähdään Tarmo Manni, joka oli tekijöidensä mielestä ainoa mahdollisuus tehtävään. ”Kaunis elokuva, josta en tunnista itseäni”, totesi Haitto.

4.4. klo 17 TULIPÄÄ (Pirjo Honkasalo, Pekka Lehto, Suomi, 1980, 155 min, K16)

Algoth TietäväinenAlgot UntolaIrmari RantamalaMaiju Lassila… – millä nimellä hänet nyt parhaiten tunnemmekaan? Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto tarjoavat poikkeuksellisen muotokuvan kirjailijasta historian myllerryksessä, lähtökohtanaan Untolan omaelämäkerralinen teos Harhama (1909). Tulipää oli 28 vuoteen ensimmäinen elokuva, joka pääsi Cannesin filmifestivaalin viralliseen kilpailusarjaan. Se elävöittää harvinaisen runsaalla pieteetillä kymmenen vuoden kulttuurisen ajanjakson päättyen vuoteen 1918. ”Suomalainen mestariteos”, totesi Helsingin Sanomien Helena Ylänen.

AVEK 30 VUOTTA

AVEK täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Sen kunniaksi Orionissa nähdään kymmenen näytöksen verran poimintoja AVEKin tukemista lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvista sekä mediataideteoksista.

Orionissa esitettävän juhlasarjan ohjelmiston on suunnitellut Risto Jarva -seura yhteistyössä elokuvan ja mediataiteen aloilla monipuolisesti toimineen kirjailija Riikka Pelon kanssa. Alla Riikka Pelon ja Ville Suhosen esittely Orionin juhlaviikonlopusta sekä tarkemmat tiedot näytöksistä.

AVEK – 30 VUOTTA AVARAMMAN AUDIOVISUAALISEN KULTTUURIN PUOLESTA

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK on perustamisestaan lähtien tehnyt merkittävää mutta julkisuudessa vähän näkyvää työtä suomalaisen dokumentti- ja lyhytelokuvan sekä mediataiteen hyväksi.

AVEK on rahoittanut tekijänoikeusvaroin kolmella vuosikymmenellä paria tuhatta elokuvaa ja mediataiteen teosta. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta kertyvä tuki on vahvistanut audiovisuaalisen taiteen asemaa ja olosuhteita kotimaassa sekä osaltaan siivittänyt lukuisia taiteilijoita ja tekijöitä kansainväliseen menestykseen.

Orionin juhlaviikonloppuna nähdään laaja kattaus AVEKin tukeman suomalaisen elokuvan ja mediataiteen parhaimmistoa. Tekijäkeskusteluita johdattelevat muiden muassa ohjaajat Reetta Aalto, Jouko Aaltonen, Saara Cantell ja Pia Tikka.

Suomalaisten dokumentaristien nousu 1980-luvun lopulta alkaen maailman dokumenttielokuvan eliittiin linkittyy vahvasti myös AVEKin toimintaan. Juhlasarjan avaa Pirjo Honkasalon jo klassikoksi muodostunut Melancholian 3 huonetta (2004). Sarjassa esitetään lisäksi 1990-luvun palkittuja, harvoin nähtyjä dokumentteja, mm. Susanna Helken & Virpi Suutarin Valkoinen taivas (1998) ja Tahvo Hirvosen Tino (1994).

Myös suomalainen animaatioelokuva on noussut marginaalista eturiviin AVEKin toiminnan aikana sekä omaäänisten auteur-ohjaajien että viime vuosina myös uusien tekijäkollektiivien vaikutuksesta. Juhlaohjelmistossa esillä olevien ohjaajien, kuten Katariina Lillqvistin, Milla Moilasen, Jan Anderssonin, Katja Ketun ja Kaisa Penttilän, teoksista piirtyy suomalaisen animaation omaleimainen melankolia ja anarkistisuus.

Lyhyt fiktioelokuva on todellinen kuninkuuslaji, ei pelkkä harjoitustyö matkalla kohti pitkää elokuvaa. Ohjelmistossa nähdään useita harvoin esitettyjä mestarillisia lyhäreitä. ”Toisinkertojat” -näytöksen teoksia taas yhdistää elokuvan ilmaisullisten mahdollisuuksien tinkimätön tutkiminen juonellisen kerronnan tuolla puolen. Kuten Ilppo Pohjolan sekä Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen työt osoittavat, lyhytelokuva on aina mahdollistanut lajirajojen radikaalin ylittämisen ja uusien ilmaisutapojen löytämisen.

Mediataiteen kaksi teemanäytöstä kokoaa alan pioneerien, kuten Marikki Hakolan, Eija-Liisa Ahtilan ja Maria Ruotsalan uralta nähtäville mm. varhaisia videoteoksia kuten Stillleben – Milena’s Journey (1989) ja Esineiden luonto (1987). Myöhemmin syksyllä esitysvuorossa ovat kokeellisen elokuvan klassikot aina Juha Van Ingenin ja Mika Taanilan töistä mm. elokuvan tulevaisuuteen viittovan IC-98:n elokuvainstallaation valkokangasversioon.

– Riikka Pelo ja Ville Suhonen

AVEK-juhlaviikonlopun la 9.9. – su 10.9. näytöksiin on vapaa pääsy.

AVEK 30 vuotta -juhlaviikonloppu la 9.9.

AVEK 30 vuotta: Toisinkertojat la 9.9. klo 10
Ilppo Pohjola: P(l)ain Truth (Suomi 1993), 15 min • Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen: Erään hyönteisen tuho (Suomi 2010), 7 min • Jan Ijäs: Waste No. 2. Wreck / Hylky (Suomi/Italia 2016), 10 min • Maria Ruotsala: Hyper Sensitive (Suomi 1993), 42 min • keskustelua moderoi Pia Tikka

AVEK 30 vuotta: Animaatio la 9.9. klo 12
Katariina Lillqvist: Kamarihaikara (Suomi 1994), 9 min • Hannu Lajunen ja Tomi Riionheimo: Rieku ja Raiku pimustavat baarille (Suomi 1995), 2 min • Heini Kauppinen: Lihaa (Suomi 1990), 6 min • Christian Lindblad: Eläköön markkinatalous (Suomi 2002), 14 min • Milla Moilanen: Dual (Suomi 1999), 3 min • Kaisa Penttilä: Lentoposti (Suomi 2002), 14 min • Hannu Lajunen ja Tomi Riionheimo: Rieku ja Raiku: Ensikänni (Suomi 1998), 2 min • Katja Kettu: The Easy Writer (Suomi 2002), 11 min • Hannu Lajunen ja Tomi Riionheimo: Rieku ja Raiku: Orpopoikien jouluaatto (Suomi 1998), 3 min  •  Jan Andersson: Nenäliinoja myytävänä (Suomi 2004), 16 min •  ohjaajavieraita • keskustelua moderoi Heikki Jokinen

AVEK 30 vuotta: Dokumentaarinen elokuva la 9.9. klo 14:15
Susanna Helke ja Virpi Suutari: Valkoinen taivas (Suomi 1998), 54 min • Tahvo Hirvonen: Tino (Suomi 1994), 30 min • Pekka Uotila: Eino ja mä (Suomi 1998), 26 min • paikalla tekijävieraita • keskustelua moderoi Jouko Aaltonen

AVEK 30 VUOTTA -JUHLAVIIKONLOPPU SU 10.9.

AVEK 30 vuotta: Video- ja mediataide su 10.9. klo 10
Eija-Liisa Ahtila & Maria Ruotsala: Esineiden luonto (Suomi 1987), 10 min • Marikki Hakola: Stilleben – Milena’s Journey (Suomi 1989), 5 min • Heidi Tikka: On the Threshold of Liberty (Suomi 1990), 11 min • Eija-Liisa Ahtila: Tänään (Suomi 1996), 10 min • Salla Tykkä: Zoo (Suomi 2006), 12 min • Elena Näsänen: Wasteland (Suomi 2009), 15 min • keskustelua moderoi Minna Tarkka

AVEK 30 vuotta: Dokumentaarinen elokuva 2 su 10.9. klo 12
Kanerva Cederström: Kaksi enoa (Suomi 1991), 46 min • Georg Grotenfelt: Anteckningar från den vita staden / Merkintöjä valkeasta kaupungista (Suomi 2011), 53 min • paikalla tekijävieraita • keskustelua moderoi Riikka Pelo

AVEK 30 vuotta: Lyhytelokuva (fiktio) su 10.9. klo 14
Claes Olsson: M. A. Numminen meets Schubert (Suomi 1997), 4 min • Juhana Manner: Punainen rantapallo (Suomi 1989), 14 min • Juha Rosma: Kaukana (Suomi 1996), 11 min • Jonathan Davies: Kala (Suomi 2002), 12 min • Maarit Lalli: Järvi (Suomi 2006), 8 min • Miia Tervo: Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia (Suomi 2015), 8 min • paikalla tekijävieraita • keskustelua moderoi Saara Cantell

MUUT NÄYTÖKSET

Myös AV-Arkin kokeellisen elokuvan erikoisnäytös ke 27.9. on osa AVEK 30 vuotta -juhlasarjaa, kuten myös 8.9. esitettävä Pirjo Honkasalon Melancholian kolme huonetta, la 30.9. nähtävät PV Lehtisen Hyppääjä sekä Amir Escandarin Tuulensieppaajat, ja ke 4.10. esitettävät Pia Andellin Hetket jotka jäivätja Veli Granön Ihmeellinen viesti toiselta tähdeltä. Näihin näytöksiin on normaalit lipunhinnat (6,50 € / KAVIn klubikortilla 5 € / lapset alle 12-v. 3 €).