Katseita Antti Peippoon

Vuoden 2020 alussa Jarva-seuran jo vuosia suunnitteilla ollut kirja elokuvaohjaaja, -kuvaaja Antti Peiposta julkaistiin vuoden 2020 alussa.

Antti Peippo Kinopalatsissa Tampereen elokuvajuhlilla v. 1989.

Aalto ARTS Booksin kustantama laaja artikkelikokoelma ”Dokumenttielokuvan suuri tuntematon – katseita Antti Peippoon” juhlisti 60 vuotta täyttänyttä Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitosta ja on saanut kauttaaltaan kiittäviä, jopa ylistäviä arvosteluja. Myös lukijat ja elokuvakollegat ovat kiitelleet. Yksi lämpimimmistä huomionosoituksista oli Peipon läheisen työtoverin, taiteilija Lauri Anttilan, kiitospostikortti: ”Yllätyin kirjan monipuolisuudesta”.

Totta onkin, että teos kattaa Antti Peipon uran (ja elämänkin) ulottuvuuksia tavalla, jota kotimainen elokuvakirjallisuus harvoin tekee. Syy kirjan runsauteen löytyy Peipon taiteilijuudesta: hän oli monipuolinen niin visualistina, kirjoittajana, ohjaajana, opettajana kuin suomalaisuuden hahmottajanakin. Peippoon on mahdollista ottaa erilaisia näkökulmia ja avata silti hänen olennaisintaan.

Kirja on ostettavissa Aalto-verkkokaupasta: https://shop.aalto.fi/p/1190-dokumenttielokuvan-suuri-tuntematon/

Vuoden 2020 lopulla Peippo-buumi saa jälleen täydennystä. Marraskuussa ilmestyy Peipon ohjaamien dokumenttien DVD-kokoelma, kahdeksan dokkaria, jotka ovat olleet viime vuosina vain harvoin nähtävissä: Viapori – Suomenlinna  (1972), Graniittipoika (1979), Seinien silmät (1981), Sivullisena Suomessa (1983), Kolme salaisuutta (1984), Ratsastus Aasian halki (1987), Sijainen (1989) ja Valtakunnan sydän (1989)

On mielenkiintoista, kuinka nämä lyhyet esseedokumentit iskevät nykypäivänä katsojiin. Peippo on kaiken huomionsa arvoinen.

 

 

 

 

 

Seinien silmät (1981)

Ranskan elokuva-arkiston Cinematequen esitykset jättivät Antti Peippoon lähtemättömän vaikutuksen ja suuntasivat osaltaan Taideteollisen kamerataiteen opintoihin vuosina 1962–64. Peipon kamerasilmä kehittyi huippuunsa elokuvayhtiö Filminorissa Risto Jarvan elokuvien pääkuvaajana vuosina 1964–75. Näinä vuosina Filminor valmisti Postipankille myös uudenlaisia tilauselokuvia, joiden montaasikokeilut olivat Peipolle hyödyllinen sisäänajo oman Verity Films -yhtiön lyhytkuviin.

Tämän dokumentin myötä Alain Resnais sai Antti Peiposta elokuvallisen filosofiansa syvällisen ymmärtäjän. Peippoa kiehtoi läpi tuotantonsa Resnais´n 1950- ja 1960-luvun elokuvien aatetausta, Henry Bergsonin kulttuurifilosofa, Cinemateque-liikettä elävöittäneet kysymykset nykyisen ja historiallisen vuoropuhelusta, historian ymmärtämisen mahdollisuudesta ja rajallisuudesta elokuvan keinoin.

Kuten Resnais myös Antti Peippo käytti Bergsonin ajattelua dokumenttielokuviensa katalyyttinä, mutta omista lähtökohdistaan, oman kansakuntansa historiaan kohdentaen. Nuoruuden ystävä Lauri Anttila on muistellut Peipon ateljeessa vallinnutta ilmapiiriä ja seinälle kiinnitettyä kuvaa Max Ernstin maalauksesta Eurooppa sateen jälkeen. Kollaasi sodan hävityksestä implikoi syvälle Antti Peipon elokuvien tunnelaatuun ja merkityksiin, jotka olivat pysyvästi lähellä sodan tragediaa ja sodan lapsuudessaan kokeneen elokuvaajan mielenmaisemaa.

Peippo lähestyi toistuvasti dokumenttielokuviensa kautta historian varjokuvia: rakennuksia, veistoksia ja monumentteja, jotka kantavat itsessään sodan jälkiä ja samalla kätkevät inhimillisen kokemuksen lähihistoriaan tai kansakunnan syviin kerrostumiin.

Historiallisten kompilaatioelokuvien väliin sijoittui Antti Peipon ”Verity Films” -lyhytkuvien idearikas vaihe. Näissä tekijä testasi ja sovitti määrätietoisesti kompilaation estetiikkaa lyhyen elokuvan puhtaaseen muotoon. Välikauden lyhyistä, tiheistä elokuvateksteistä on kommentaari riisuttu tarpeettomana. Vain elokuvakerhojen ja asiantuntevan festivaaliyleisön nähtäväksi valmistuneet filmiesseet tiivistyivät parhaimmilleen Graniittipojan (1979) ja Seinien silmät -elokuvan rakenteissa. Nämä lyhytkuvat kytkeytyvät Peipolle luonteenomaisesti sota-aikaan. Nyky-Helsingin fasadit ja kadut kantavat itsessään pommitusten arpia, jotka täyttyvät nähtävässä elokuvassa sodan uutisfilmikudoksen todistusvoimalla. 

Elokuvassa Seinien silmät (1981) Lasse Naukkarisen kamera tallentaa niitä paikkoja Helsingissä, joissa sodan jäljet yhä näkyvät. Rakennuksissa, muistomerkeissä ja patsaissa löytyy vuosikymmeniä sodan jälkeen pommitusten jälkiä. Näiden elokuvausten rinnalle Peipon kollaasin aineksiksi valikoituu sotakuvaaja Niilo Helanderin ottamaa filmiä yliopiston palosta. Peippo värittää mustavalkoiset kuvat voimakkaasti – tekniikka on hänelle uusi.

– Jari Sedergren 2017

ohjaus ja kuvaus Antti Peippo
käsikirjoitus Antti Peippo ja Lauri Anttila
äänisuunnittelu ja leikkaus Timo Linnasalo
musiikki Heikki Valpola ja Antti Hytti

9 min.

Valtion elokuvapalkinto 1981

Antti Peipon maineikkaat lyhytelokuvat DVD- ja teatterilevitykseen

Antti Peipon (1934–1989) kaikki keskeiset lyhytelokuvat on julkaistu uudelleen masteroituina ja digitoituina DVD:llä.

Peippo on suomalaisen esseedokumentin mestari, jonka tiiviit ja visuaalisesti vaikuttavat elokuvat kiertyivät usein sodan ja sen aiheuttamien niin aineellisten kuin henkistenkin haavojen ympärille. Peippo oli myös kuvataiteilija, joka näkyy hänen elokuvissaan syvällisenä taiteen ja kulttuurin tuntemuksena.

Peipon kuolinvuonna valmistunut Sijainen oli suomalaisen dokumenttielokuvan ensimmäinen henkilökohtainen teos, jossa ohjaaja pui armotta omaa äitisuhdettaan. Ohjaajan oma syöpä nousee merkiksi kokonaisen kansakunnan sairaudesta.

Kuva: Pekka Aine

Peippo teki uran myös kuvaajana ja oli erityisesti ohjaaja Risto Jarvan luottokuvaaja. Hän ohjasi myös yhden pitkän komedian, Antti Litjan tähdittämän Ihmemiehen (1979).

DVD:llä on elokuvat Viapori – Suomenlinna (1972), Graniittipoika (1979), Seinien silmät (1981), Sivullisena Suomessa (1983), Kolme salaisuutta (1984), Ratsastus Aasian halki (1987), Sijainen (1989) ja Valtakunnan sydän (1989). Elokuvissa on tekstitykset ruotsiksi, englanniksi ja suomeksi heikkokuuloisille.

Mannerheimin Aasian matkasta kertovasta Ratsastus Aasian halki -elokuvasta sekä Viapori – Suomenlinnasta on mukana englanniksi puhuttu versio. DVD:tä levittävät VLMedia Oy ja Risto Jarva -seura ry.

Peipon elokuvista on tehty myös elokuvateatterilaatuinen DCP-kopio. Elokuvateattereihin ja festivaaleille näitä elokuvia levittää Elävän Kuvan Keskus ELKE ry.

Elokuvat on alun perin tuottanut Verity Films / Antti Peippo sekä Filminor. Elokuvien skannaukset on tehnyt Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti KAVI ja jälkituotannon Toast Post Production Oy ja Craft Oy. Graafisesta suunnittelusta vastaa Onni Photo & Web Oy. Projekti on saanut Suomen Elokuvasäätiön kulttuuriviennin hanketukea. Kokoelman tuotannosta ja toimittamisesta vastaa Risto Jarva -seura ry.

DVD:tä voi tilata Risto Jarva -seuralta sähköpostitse pj.ristojarvaseura@gmail.com.

Hinta on 14 € (+postituskulut).

DVD on myynnissä myös VLMedian verkkokaupassa ja saatavilla myös hyvin varustetuista kaupoista, kuten Filmihullu-leffakauppa, Rosebud Books, CDON, DiscShop.

Koska Peipon elokuvia ei ole ollut nähtävillä vuosikymmeniin, on hän jäänyt monille tuntemattomaksi mestariksi. Tätä puutetta paikkaa tämän kokoelman lisäksi alkuvuodesta 2020 ilmestynyt kirjoituskokoelma Dokumenttielokuvan suuri tuntematon – Katseita Antti Peippoon.

Aalto ARTS Booksin julkaisemaa kirja on tilattavissa Aalto-yliopiston nettikaupasta sekä myynnissä mm. Cinema Orionissa ja valituissa kirjakaupoissa.

Lisätietoja:

Risto Jarva -seuran puheenjohtaja Ville Suhonen, pj.ristojarvaseura@gmail.com

Elokuvateatterilevitys: Leena Närekangas 050 3770058, leena@cinemaorion.fi