Katseita Antti Peippoon

Vuoden 2020 alussa Jarva-seuran jo vuosia suunnitteilla ollut kirja elokuvaohjaaja, -kuvaaja Antti Peiposta julkaistiin vuoden 2020 alussa.

Antti Peippo Kinopalatsissa Tampereen elokuvajuhlilla v. 1989.

Aalto ARTS Booksin kustantama laaja artikkelikokoelma ”Dokumenttielokuvan suuri tuntematon – katseita Antti Peippoon” juhlisti 60 vuotta täyttänyttä Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitosta ja on saanut kauttaaltaan kiittäviä, jopa ylistäviä arvosteluja. Myös lukijat ja elokuvakollegat ovat kiitelleet. Yksi lämpimimmistä huomionosoituksista oli Peipon läheisen työtoverin, taiteilija Lauri Anttilan, kiitospostikortti: ”Yllätyin kirjan monipuolisuudesta”.

Totta onkin, että teos kattaa Antti Peipon uran (ja elämänkin) ulottuvuuksia tavalla, jota kotimainen elokuvakirjallisuus harvoin tekee. Syy kirjan runsauteen löytyy Peipon taiteilijuudesta: hän oli monipuolinen niin visualistina, kirjoittajana, ohjaajana, opettajana kuin suomalaisuuden hahmottajanakin. Peippoon on mahdollista ottaa erilaisia näkökulmia ja avata silti hänen olennaisintaan.

Kirja on ostettavissa Aalto-verkkokaupasta: https://shop.aalto.fi/p/1190-dokumenttielokuvan-suuri-tuntematon/

Vuoden 2020 lopulla Peippo-buumi saa jälleen täydennystä. Marraskuussa ilmestyy Peipon ohjaamien dokumenttien DVD-kokoelma, kahdeksan dokkaria, jotka ovat olleet viime vuosina vain harvoin nähtävissä: Viapori – Suomenlinna  (1972), Graniittipoika (1979), Seinien silmät (1981), Sivullisena Suomessa (1983), Kolme salaisuutta (1984), Ratsastus Aasian halki (1987), Sijainen (1989) ja Valtakunnan sydän (1989)

On mielenkiintoista, kuinka nämä lyhyet esseedokumentit iskevät nykypäivänä katsojiin. Peippo on kaiken huomionsa arvoinen.

 

 

 

 

 

Sivullisena Suomessa (1983)

Antti Peipon dokumenttielokuva Sivullisena Suomessa valmistui vuosia kestäneiden tutkimusten jälkeen vuonna 1983. Elokuva avaa aikalaisnäkökulman itsenäisyyttä edeltävään autonomian aikaan Suomen suurruhtinaskunnassa. Sen näkijä ja kokija on kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timirjasew, joka kuvasi valokuvakamerallaan itsenäistymisen hetkeä lähestyvän kansakunnan elämäntyyliä Helsingissä vuosina 1891–1818.

Ivan Timirjasew (1860–1927) toimi Suomessa 27 vuotta Venäjän kenraalikuvernöörin adjutanttina vuodesta 1891 aina Suomen itsenäistymiseen saakka. Hän palveli peräti seitsemää eri kenraalikuvernööriä. Elokuvassa seurataan eversti Timirjasewin vaiheita virkamiehenä ja emigranttina hänen itse ottamiensa valokuvien että varhaisten filmiotosten avulla.

Timirjasewin ottamat kuvat ja elokuva-arkiston restauroimat varhaisimmat säilyneet uutisfilmikatkelmat muodostavat Peipon montaasin yhdistämänä eläytymisherkän rakenteen muistikuvien ulkopuolelle etääntyneen aikakauden ymmärtämiseksi.

– Ilkka Kippola & Jari Sedergren 28.11.2012

 

ohjaus, käsikirjoitus ja kuvaus Antti Peippo
äänitys Olli Soinio
leikkaus Antti Peippo ja Olli Soinio
musiikki Heikki Valpola
äänitehosteet Antero Honkanen
trikkikuvaus Seppo Rintasalo
lukija Markku Blomqvist
historiallinen asiantuntija Juhani Tasihin
suunnittelutyöryhmän jäsenet Lauri Anttila ja Timo Linnasalo

25 min.

Kettu-mitali 1983
Tampereen elokuvajuhlat 1983 kunniakirja
Elokuvatuotannon laatutuki 1983