Vartioitu kylä 1944 (1978)

Antti Litja ja sotilaspoliisia esittävä Jouko Lumme.

Antti Peippo toimi harvakseltaan kuvaajana elokuvissa, jotka eivät olleet joko Risto Jarvan tai hänen itsensä ohjaamia. Vartioitu kylä 1944 kuuluu harvoihin poikkeuksiin. Se on Timo Linnasalon ohjaama, jatkosodan viimeiseen kesään sijoittuva draamaelokuva.

Tapahtumapaikkana on pieni rajan pinnassa oleva kuhmolainen kylä, jota kersantti Kervisen johtama sotilasjoukko vartioi. Kaukopartiomies Jaakko Tulivaara saapuu kotikyläänsä hermolomalle. Samaan aikaan lähistöllä häärii venäläinen desantti, joka on alun perin lähtöisin samasta kylästä, nimeltään Janne Kyllönen. Hän on Jaakon vanha lapsuudenkaveri.

Jaakon ja Jannen hahmojen kautta päästään suoraan kiinni elokuvan tematiikkaan. Hahmot eivät edusta vain itseään vaan ennen kaikkea myös kotimaitaan, toinen Neuvostoliittoa, toinen Suomea. Näin kuvaus kahden nuoren miehen ystävyydestä laajenee kuvaukseksi eri valtakuntien välisistä suhteista, maailmanpolitiikasta. Mitä merkitsee viha ja rakkaus yksilötasolla, mitä se merkitsee yleisesti?

Elokuva liikkuu kahdessa eri aikakaudessa. Kesästä 1944 hypätään ajoittain 1930-luvun alkuvuosiin, aikaan jolloin Janne ja Jaakko olivat vielä lapsia, ja jolloin Jannen kommunistista aatetta tunnustava perhe valmistautui loikkaamaan itänaapuriin.

Peipon sävykäs kuvaus sitoo ajanjaksot sujuvasti yhteen. Takaumakohtaukset alkavat yllättäen, monesti aivan huomaamatta. Näin menneisyys ja muistot ovat alituisesti läsnä tarinan nykyhetkessä ja nykyhetki menneisyydessä.

Peipon kamera tallentaa vaikuttavasti niin paljonpuhuvat lähikuvat ihmiskasvoista kuin laajatkin kuvat. Viimeisistä mainittakoon kohtaus, jossa Janne ja Jaakko ajautuvat tappeluun. Yhtäkkiä kamera siirtyy kuvaamaan tilannetta kaikaa etäältä. Tappelevat pojat ovat kuin kaksi pientä muurahaista ja heidän tappelunsa näyttää mitättömältä tuhertamiselta. Näin kuvassa korostuu väkivallan järjettömyys.

– Henri Waltter Rehnström 2017

ohjaus Timo Linnasalo
tuotantopäällikkö Jouko Lumme
käsikirjoitus Ilpo Tuomarila, Timo Linnasalo, Jouko Lumme
kuvaus Antti Peippo
B-kuvaajat Kari Kekkonen, Erkki Peltomaa
Leikkaus Juho Gartz
ääni Paul Jyrälä, Matti Kuortti, Jouko Lumme
musiikki Heikki Valpola
lavastus Pentti Valkeasuo
puvut Sari Salmela
maskeeraus Kristiina Valkeasuo
näyttelijät Raimo Grönberg, Markku Huhtamo, Kaija Kangas, Antti Litja, Paavo Piskonen, Timo Torikka, Markku Blomqvist

100 min.

Risto Jarva -seura

Risto Jarva -seuraa ei aikoinaan perustettu vain Risto Jarvan nimen vaalimiseksi, vaan seuran tarkoituksena on edistää elokuvataiteen tuntemista, elokuvaan liittyvää tutkimusta sekä ottaa kantaa elokuvakulttuurioloihin.

Risto Jarva -seura ry:n perustamiskokous pidettiin Helsingin Säätytalolla 15.12.1978. Taustalla oli Risto Jarvan kuolema tasan vuosi aikaisemmin ja Suomen Elokuva-arkisto ry:n edessä oleva valtiollistaminen.

Tilaisuudessa perustajajäsenet allekirjoittivat seuraavan julkilausuman:

Risto Jarva -seuran perustaminen

Suomen Elokuva-arkisto siirtyy valtion haltuun 1.3.1979. Tämä merkitsee pitkään toivotun ja suunnitellun askeleen ottamista – askeleen, joka on ehdoton edellytys korvaamattoman materiaalin asianmukaisen tallentamisen kannalta. Virallisia toimenpiteitä odottamalla ei maassamme ehkä olisi pelastettu ensimmäistäkään suomalaista tai ulkomaista elokuvaa. Yksityisenä yhdistyksenä Elokuva-arkisto on kantanut vastuun merkittävän yhteiskunnallisen velvoitteen täyttämisestä. Kun tämä tehtävä siirtyy valtion elokuva-arkistolle, se samalla merkitsee yhdistyksen 22 vuotta kestäneen taipaleen loppua.

Toiminnassaan yhdistys on ollut luova voima, jonka kulttuuripoliittista merkitystä ei voi erottaa menestyksellisestä ja Suomen oloissa uraauurtavasta työstä. Elokuva-arkisto on merkinnyt jatkuvuutta, jonka linja kulkee -30-luvun Projektiosta -50-luvun alussa syntyneen elokuvakerholiikkeen ja 1957 perustetun arkiston kautta nykyhetkeen.

Todellisen elokuvakulttuurin juurtuminen Suomeen on tapahtunut merkillisen hitaasti. Ainakin Euroopassa Suomi on viimeisiä maita, joissa elokuvan tuntemus luetaan osaksi yleissivistystä. Tästä johtuen elokuva ajautuu helposti hedelmättömään eristykseen muista taiteenaloista. Tätä on omiaan korostamaan tilanne, jossa kulttuuripoliittiset päätökset yhä enenevässä määrin tapahtumat virkamiesten tai poliittisin perustein valittujen henkilöiden toimesta. Virkatyönä tai poliittiset kiintiöt mielessä syntyy helposti päätöksiä, jotka ovat menettäneet yhteyden edustamansa taiteenalan perusvoimiin.

Suomen elokuva-arkisto ry on toimintansa aikana pystynyt kokoamaan tällaiset perusvoimat tärkeään kulttuurityöhön. Tätä perinnettä ei saa unohtaa hetkellä, jolloin muuan merkittävä tavoite on saavutettu.

Elokuvakulttuurin edistämiseksi tarvitaan edelleen elävä voima ja toimiva yhdistys. Tarvitaan jatkajia työlle ja niille tavoitteille, jotka Suomen Elokuva-arkisto ry:n jäsenistö on asettanut. Tarvitaan mielipidejärjestö, joka toiminnassaan tukeutuu elokuvakulttuuria luoviin ja ylläpitäviin voimiin, elokuvan todellisiin ystäviin.

Elokuvakulttuurin pitkän linjan parhaat ominaisuudet – pyyteettömyys, rehellisyys, aito rakkaus elokuvaan – toteutuivat Risto Jarvan henkilössä. Tämän vuoksi kantakoon se yhdistys, jonka me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet, nimeä Risto Jarva -seura.

Perustavalle kokoukselle tuli tervehdys:

”Elokuvakulttuurille Risto Jarva -seura tulee epäilemättä olemaan samanlainen viime tingan pelastus kuin ratsastajat Griffithin elokuvissa. Kyllä Suomi ehkä sittenkin selviää. Tervehdin perustavaa kokousta.”

Peter v. Bagh

*

Risto Jarva -seura ry:n elokuvatapahtumien aiheina ovat olleet mm. Risto Jarvan, Jaakko Pakkasvirran, Peter von Baghin, Teuvo Tulion, Nyrki Tapiovaaran, Anssi Mänttärin ja Aki Kaurismäen elokuvat, 1980-luvun suomalainen elokuva, 1960-luvun suomalainen elokuva sekä Elokuva ja kirjallisuus. 2015 Risto Jarva -seura järjesti Elokuvateatteri Orionissa Uuden ja unohdetun elokuvan festivaalin. Vuosi 2017 aloitettiin kunnioittamalla seuran entisen puheenjohtajan, ohjaaja-kuvaaja Antti Peipon, upeaa uraa kaksipäiväisellä tapahtumalla. Vuonna 2018 järjestettiin yhdessä DocPointin kanssa vuoden 1918 sisällissodan dokumenttielokuvia käsittelevä Huutoja ja kaikuja -seminaari. Syksyllä 2018 vuorossa oli Nainen uuden aallon elokuvassa -seminaari, jossa esitettiin suomalaisia 1960-luvun elokuvia, joissa naisilla on vahva rooli. Vuoden 2019 alussa Kino Reginassa juhlittiin Suomi-Filmin tähtiä kaksipäiväisessä seminaarissa.

Seura toimii aktiivisesti yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Elokuvateatteri Orionin kanssa.

Risto Jarva -seura ry 2020 –

Puheenjohtaja:
Ville Suhonen

Varapuheenjohtaja:
Päivi Istala

Sihteeri:
Merja Ritola

Hallituksen jäsenet:
Liina Härkönen
Matti Lahtinen
Mikko Lyytikäinen
Henri Waltter Rehnström
Markku Varjola
Juha-Veli Äkräs

Risto Jarva -seura ry:n puheenjohtajat 1979 – 2020

Jörn Donner
Kullervo Kukkasjärvi
Heikki Takkinen
Antti Peippo
Timo Linnasalo
Matti Kuortti
Matteus Marttila
Erkki Peltomaa
Joonas Ranta
Erkki Peltomaa
Ville Suhonen