Antti Peippo oli Risto Jarvan (1934-1977) pitkien ja lyhyiden elokuvien pääkuvaaja 1960-luvun puolivälistä ohjaajan kuolemaan asti. Tässä pitkässä tv-dokumentissa hän käy läpi Jarvan uraa 1950-luvun lopun avantgardistisista kaitafilmeistä ja teekkarien elokuvakerho Montaasista alkaen.
Jarvan pitkistä elokuvista fokusoinnin kohteiksi on valittu Yö vai päivä (1962, Jaakko Pakkasvirran kanssa), Työmiehen päiväkirja (1967), Kun taivas putoaa… (1972) ja Yhden miehen sota (1973), joista esitetään näytteitä.
Ilmaisuvälineen haltuunotosta edetään Jarvan luontosuhteeseen ja hänen elokuviensa henkilökohtaisuuteen. Painopisteeksi muodostuu Jarvan elokuvien yhteiskunnallinen merkitys aikansa taustaa vasten. Tähän liittyy myös hänen työnsä valtion elokuvapoliittisen komitean puheenjohtajana.
Äänessä on Jarva itse, Peippo itse sekä muita työtovereita ja asiantuntijoita, mm. Peter von Bagh, Jussi Kylätasku ja Arvo Salo. Jarva on luonnollisesti läsnä arkistomateriaalin kautta. Muuten haastattelut on tehty tätä elokuvaa varten. (Televisiossa oli tuolloin tapana, että haastateltavien nimet ja käännöstekstit projisoidaan ruutuun simultaanisti esityshetkellä. Nimet eivät myöskään löydy elokuvan krediittitiedoista.)
Peippo nähdään haastattelemassa ja puhumassa, kerrankin elokuvakameran edessä. Muotokuvan kohteena on kuitenkin kaiken aikaa Jarva, jolle Peippo jättää kunnian yhteistyön hedelmistä.
Joitakin Jarvan pitkistäkään elokuvista ei mainita lainkaan. Emme saa myöskään kovin tarkkaa kuvaa ohjaajan työmetodeista. Silti Risto Jarva, työtoverini on arvokas ja läheltä nähty sukellus yhden suomalaisen elokuvan keskeisimmän tekijän tuotantoon ja persoonaan.
– Markku Varjola (2017)
ohjaus Antti Peippo
suunnittelu ja käsikirjoitus Jussi Kylätasku, Antti Peippo
kuvaus Erkki Kaltio, Esko Kohonen, Pekka Porttilahti, Olivier Rahmat
leikkaus Elina Katainen
äänitys Antero Kokko, Raimo Penttilä
tehosteet Antero Honkanen.
59 min.